Kuinka moni muu on samaa mieltä kanssani, että joku Naamakirjan tapainen systeemi on 1. tajuttoman ruma 2. vanhanaikainen käyttää 3. ei kovinkaan käyttäjäystävällinen? Siis pelkkää html-laatikkoa ja pieniä flash-juttuja mausteena. Samat värit ja yläpalkit jne jne. Ja kaikki siis todella näyttävät aina tasan samoilta.
Naamakirjassakin on kuulemma ihan tolkuttomasti jengiä mutta eihän niitä oikeasti missään näy.
Ja sit joku MySpacekin: miten sieltä voi ylipäänsä löytää yhtään mitään - siis sellaista jonka nimeä ei tiedä jo etukäteen? Eikös uuden musan löytäminen ole sitä että löydät uutta musaa eikä jo tuttua kamaa? Siis siellä on tiedettävä haettavan bändin nimi melko tarkkaan ennen kuin search antaa mitään järkevää.
Jokaisella saitilla on käytössä tekstipohjainen haku. Siis sellainen vaakatasossa oleva laatikko, johon voi kirjoittaa jotain ja löydös sitten peilaa sitä mitä siihen laatikkoon kirjoitin. Riippuen kulloinkin käytössä olevista systeemeistä on etsintätulos tod näk melkoisen pitkä. Ja useissa paikoissa vielä jollakin "liikesalaisuuteen vedottavalla tekniikalla" sortattu siten että ekat 10 tulosta on jotain tiettyä asiaa vaikka tod näk haet sitä mikä on kohdalla 38 tai vieläkin kauempana. Voiko etsiminen olla yhtään hankalampaa? Jotkut musasaitit ovat yrittäneet helpottaa hakemista tekemällä enemmän genre- ja esim soitinyhdistelmiä. Ihan jees, mutta edelleenkin haun tulos on kilsan pitkä tekstilistaus.
Hyvä ystäväni Pete vertasi tilannetta oikeaan kirjastoon. Jossa on ovi kiinni. Ja sinä sisällön etsijänä huudat avaimenreiästä hakusanasi. Ja kohta 1.224.002 kirjaa rysähtää oven eteen tyyliin "tässä". Ja kirjastonhoitajalla on tarjottimella "10 ensimmäistä tulosta". Kun kysyt häneltä miksi juuri nämä 10 ovat ensin, on vastaus "liikesalaisuus. Hienoa.
Ja kun menet esim levykauppaan, niin ethän sielläkään ovella kirjoita pienelle paperin palalle hakemaasi tuotetta vaan menet suoraan hyllyjen väliin plaraamaan. Olisikohan aika tehdä Internetin sisällön hakemiselle jotain?
Näitä asioita on tullut pohdittua PALJON. Ja tiettyjä ratkaisuitakin on tullut keksittyä. Siis parempaan käytettävyyteen ja Content Discoveryyn liittyen. Toistaiseksi näitä keksintöjä ei ole tullut vielä muualla vastaan. Puhutaan näistä joskus enemmänkin.
lauantai 7. helmikuuta 2009
No nyt se on sitten tehty. Blogi on avattu. Kauan se kestikin. Ja kutsun itseäni vielä 2.0 - ja yhteisöiden ammattilaiseksi enkä ole saanut omaa blogia auki ennenkuin vasta nyt... no parempi myöhään kuin ei milloinkaan. Kai se menee sen piikkiin ettei vuorokauden tunnit tahdo riittää muutenkaan...
Anyway. Paljon olen miettinyt iTunesin uutta hinnoittelupolitiikkaa. Mitä tekevät muut "isot" digikaupat, joilla on standardihinta 0,99 per biisi? Siis iTuneshan senkin "standardin" aikoinaan loi mutta mitä tapahtuu nyt?
Kristallipallotta voinee sanoa että hinnat muuttuvat - tai vähintäinkin alkavat elää aikas paljon. Sille lienee tulevaisuudessa merkitystä mistä biisinsä lataa - tai sitten käyttöuskollisuus on tosi vahva, mikä myös joskus saattaa ola case mikäli ko palvelu on todella helppokäyttöinen ja käyttäjälle HELPPO.
Nojoo - tää jää nyt heti kättelyssä tyngäksi kun lapset huutaa tuolla... eikun auttamaan...
rock on
tp
Anyway. Paljon olen miettinyt iTunesin uutta hinnoittelupolitiikkaa. Mitä tekevät muut "isot" digikaupat, joilla on standardihinta 0,99 per biisi? Siis iTuneshan senkin "standardin" aikoinaan loi mutta mitä tapahtuu nyt?
Kristallipallotta voinee sanoa että hinnat muuttuvat - tai vähintäinkin alkavat elää aikas paljon. Sille lienee tulevaisuudessa merkitystä mistä biisinsä lataa - tai sitten käyttöuskollisuus on tosi vahva, mikä myös joskus saattaa ola case mikäli ko palvelu on todella helppokäyttöinen ja käyttäjälle HELPPO.
Nojoo - tää jää nyt heti kättelyssä tyngäksi kun lapset huutaa tuolla... eikun auttamaan...
rock on
tp
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)
